Iltahepuli

Väinöllä menee aina iltaisin tosi lujaa (puree, haukkuu, murisee, hyppii...) ja silloin kaikille mukavinta on, jos pojan vie ulos riehumaan. Parasta on juosta pieni jalkapallo suussa ympäri takapihaa, ja tässä teille siitä pieni maistiainen (: En tiedä, miksi laatu on noin huono (okei, en osaa oikein muokata videoita, mutta se on sentään järkkärillä kuvattu) mutta koettakaa kestää.

Ja yllätys yllätys, tekniikan ihmelapsi ei saa sitä videota tähän videona, joten olkaahyvät:

*video*

Ensimmäistä eläinlääkärireissua odotellessa

Soittelin juuri eläinlääkärille, että pitäisi rokotusaika varata. Hyvä että tein sen nyt, kun madotuskin pitäisi hoitaa tämän viikon aikana.

Päivikki Pekkarinen lupasi tarkistella Väinön purennan ja huonosti asettuneet alakulmurit samalla, nämä kaksi viikkoa vielä koitetaan väännellä niitä parempaan asentoon kotikonstein.

Koirakaveri Oiva #2

Tällä kertaa suunnattiin Maijan & Oivan kanssa samoille suunnille, missä käytiin ulkoilemassa pari päivää sitten Väinön siskon Lanan (Aamukajon Siideripissis), tämän omistajan ja omistajan siskon kanssa.

Pojat jaksoivat melkein koko ajan roikkua toisissaan kiinni, mutta pystyivät ne välillä irtikin kulkemaan ihan "normaalisti" eteenpäin.. :D

Tällä kertaa kävi niinkin hyvin että Oiva suuttuui Väinölle pari kertaa ihan oikeasti, kamala räksytys vaan kävi kun Oiva laittoi Väinöä ojennukseen, hyvä!

"Pysy siel ny, älä tuu lähemmäs!"

Tää ilme :D Tykkään muutenkin tosi paljon tästä Oivan uudesta naamalookista

"APUA äiti auta DD:"

Väinö 10 viikkoa

Harrastushaukkujen arvonta

Osallistuin siis *täällä* arvontaan, ja tästä mainostuksesta ansaitsen yhden arvan itselleni (;

"Arvon kolme settiä, johon jokaiseen kuuluu kolme Show dog-näyttelyhihnaa (valkoinen, musta ja ruskea) sekä pinkki Pro dog Bright-treenipatukka."

Koirakaveri Oiva

No tänäänhän on postaustahti ollut sopivan tiheä :D Tämä kolmas jää nyt kuitenkin tältä päivältä viimeiseksi.

Tavattiin tänään Väinön kanssa Maijaa ja Oivaa. Toista kertaa jo, mutta tänään mentiin metsään jossa voitiin sitten päästää pojat irti. En oikein tiedä, että kuinka huolissaan noiden leikkimistyylistä pitäisi olla, mutta varsinkin Väinö on tosi kova puremaan! Pidettiin välillä "erätaukoja" ja otettiin ne kiinni rauhoittumaan.

Oiva palo puhki pahasti useissa kuvissa, vissiin on Väinö ollut tosi hallitseva ja kontrasti liian suuri...

Kuluneen viikon kuvailuja

Muuten vähän huono kuva, mutta oli pakko laittaa koska propellihäntä :D

Väinön "kasvukäyrä"

Ajattelin, että olisi mielenkiintoista (ja ihan järkevääkin) kirjata näin kasvuvaiheessa Väinön painot ja säkäkorkeudet ylös. Painon seuraaminenhan nyt on tärkeää jo sen takia, että huomaa nousut/laskut/osaa annostella ruuan oikein, mutta voi noista tiedoista olla jotain muutakin hyötyä myöhemmin.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

7.6.2014,        8vko                                            5,2kg/27cm

 
14.6.2014,      9vko                                               5kg/32cm (tässä kohtaa tod. näk. virhe mittauksessa)

21.6.2014     10vko                                               6kg/34cm

28.6.2014     11vko                                            7kg/35,5cm

5.7.2014       12vko                                         7,4kg/37,5cm (tässä välissä painonnousu hidastui koska edellisen punnituksen jälkeisenä yönä oksentelua & ripulointia - > -0,6kg eli periaatteessa paino nousi 1kg koska lähtötilanne oli sunnuntaina 29.6. 6,4kg)

12.7.2014    13vko/3kk                                 8,4kg/37,5cm

19.7.2014    14vko                                         8,6kg/41,5cm     

26.7.2014   15vko                                        9,4kg/42,5cm

2.8.2014    16vko                                         10,0kg/43,0cm

9.8.2014   17vko                                           9,8kg/45,0cm (tämä takapakki johtui siitä, että Väinö oksensi taas yöllä pari kertaa. Eläinlääkärillä edellisenä päivänä painoi 11,3kg)

Vai että sellainen pentu

Käväisin villakoirafoorumilla ihmettelemässä "ääneen", mistä mahtaa Väinön riehakas käytös johtua.

"Haettiin viime lauantaina meidän isovillapoika kasvattajalta. Elo sen kanssa meinaa vaan käydä välillä hankalaksi: jos se ei nuku, se puree ja riehuu. Kädet, huonekalut, kaikki kelpaa; paitsi sitten ne lelut joiden pureksiminen olisi sallittua... 

Monia keinoja on jo kokeiltu: kieltämistä, vinkaisemista, selälleen kääntämistä siksi aikaa kunnes ei rimpuile (en tiedä kuinka hyvä/kenties haitallinen tämä on) mutta kaikki nuo vaan innostavat pentua yrittämään kovemmin. Huomiotta jättäminen käy pidemmän päälle inhottavaksi ihmiselle kun pentu puree varpaita ja roikkuu housunlahkeessa. Ollaan myös nostettu poika rauhoittumaan toiseen huoneeseen portin taakse mutta sieltä pois päästyään yleensä jatkaa samaa menoa. Ainoa mikä on auttanut, on vieminen niin pitkälle lenkille, että koira nukahtaa kotiin päästyään  

Ja tosiaan, ensimmäinen koira kyseessä."



"Tuohon voisi sanoa, että kyllä se vuoden ikäisenä on huomattavasti helpompi  Itselläni on kokemusta kahdesta tuollaisesta riesasta! Toinen täytti nyt 5v, eikä vieläkään ole itse rauhallisuus. Hyvä ja vauhdikas harrastuskoira sinällään, mutta tekemistä kaipaa muita enemmän vielläkin.

Osa ruuasta(nappulat) kannattaa pistää aktivointipalloon, piilotella paperirulliin, pahvilaatikoihin, jotta saa toimintaa niitä etsiessään. Niin, jos ruoka nyt sattuu kiinnostamaan  Tuntuu vaan usein, että se roikkuminen ja riekkuminen on kaikkein palkitsevimpaa! Liikunta on tietysti hyvä väsyttäjä, jos voi pitää pentua irrallaan jossakin turvallisella alueella. Meillä aidattiin piha, ja pentu saattoi vain juosta tunninkin vauhdikkaasti ympäriinsä. Palkitsee vieläkin itseään karkaamalla muutamallle ylimääräiselle kierrokselle esim. agiradalla. 

Kaikkea sen kanssa on tullut kokeilluksi. Pohjimmiltaan asiassa on kyse äärimmäisen toiminnallisesta pennusta. Se hakee huomiota ja osallitumista keinolla tai toisella. Ja sille on ihan sama saako se sinut vihastumaan vai ihastumaan, kunhan sinä jotenkin huomioit sen. Rangaistuskin on huomioimista. Itse en voinut istua tuoliin katsomaan esim. televisiota vuoteen! Oli keksinyt, että kun menee selälleen tuolin alle raapimaan pehmusteita tuolista saa minut liikkeelle! 

Kärsivällisyyttä, liikuntaa, ongelmanratkaisu tehtäviä ja pennun aikuistumista odottelemaan!!!"


"Meillä oli aika samanlainen meininki talvella -13 kun haettiin meidän poju meille. Topi on nyt 1v6kk. Poikani oli jo niin hermona ja sanoi, että viedään koira pois kun se aina oli varpaissa kiinni. Kärsivällisyyttä tuo aika ja seuraavat muutama kuukautta kyllä vaatii. Sitkeästi vain kieltoa kielletylle toiminnalle ja palkkiota toivotulle toiminnalle. 
Ollaan joskus mietitty, että minkähänlaista tuo alkuaika olisi ollut jos meille olisi tullut isovilla, nyt meillä siis kääpiö 

Kiinnostava tekeminen on meillä auttanut ja lenkit myös. 
Tsemppiä "

Saatiin siis diagnoosiksi äärimmäisen toiminnallinen pentu, joka selkeytti tilannetta. Pitää vaan lisätä ulkoilua ja aivovoimistelua, eikä päästää sitä juoksentelemaan kovin usein mun huoneen ulkopuolelle, kun koko talo tuntuu pikkuiselle vielä olevan liian suuri tila.


SITTEN vielä pari kysymystä lukijakunnalle, johon tiedän kuuluvan monta koiraihmistä.
Missä iässä koiralta voi alkaa vaatia asiallista hihnassa kulkemista (ei pysähdellä koko ajan istuskelemaan/haistelemaan, ei vedetä, kuljetaan koko ajan samalla puolella taluttajaa...)?

Aamukajon Silkkii eli Väinö

Käytiin siis eilen hakemassa pentu kotiin :3 Automatka meni hyvin, tosin Väinön oli tarkoitus matkustaa mun kanssa etupenkillä mutta jalkatilassa, mikä vaan ei herralle sopinut. Ei päästy edes liikkeelle ennen kun se yritti kiivetä syliin :D 

Eka päivä pysyteltiin ihan sisätiloissa, ja talouspaperia kului ihan ennätysvauhtia.. Tänään ollaan kuitenkin käyty vähän pidemmillä ja lyhyemmillä hihnalenkeillä jälkiliinassa, eikä vahinkoja ole enää juurikaan tullut sisälle. Liinan totesin paremmaksi ulkoiluun kuin "normihihnan" koska liinan lukko on kevyempi ja pentu pääsee myös juoksentelemaan vapaammin.

Päästiin aloittamaan istumisharjottelut heti, mikä onkin ihan helppoa kun poika istuskelee vähä väliä ihmettelemään maailman menoa.

Eka yö meni tosi hienosti, vaan kerran vähän vinguttiin mutta rauhoituttiin nopeasti. Vähän oli ensin hahmotusvaikeuksia kun nukun parvisängyssä eikä Väinö ensin millään meinannut tajuta että mistä se ääni oikein tuli.

Suhteellisen haastavaksi kuvattavaksi musta koira osoittautui varsinkin sisätiloissa, meinaa poika olla kuvissa vain tunnistamaton musta kasa :D