Tämä tarkoittaa sitä, että mulla on reilusti enemmän aikaa (lue: ei mitään muuta kuin aikaa) käyttää Väinön kanssa touhuamiseen ja ennen kaikkea tapojen opettamiseen. Nyt otetaan ihan ihan ihan oikeasti käsittelyyn hihnakävely ja ohittaminen, että saatais kontaktia paremmaksi ja Väinö mahdollisesti kiinnostumaan enemmän minusta kuin ihan kaikesta muusta. Voidaan sitten ehkä jonain päivänä alkaa harkitsemaan ulkona treenaamista ja irtipito-harjoituksia.
Treenaamisesta puheenollen, me ei olla ihan tosi pitkään aikaan tehty mitään treenijuttuja. Ei oikein ole intoa piisannut, kun en koskaan tule tuon kanssa missään lajissa (todennäköisesti) kisaamaan tai mitään. Nyt on kuitenkin alkanut tuntumaan siltä, että vois ihan huvin vuoksi ja myöskin sen kadoksissa olevan kontaktin kannalta ruveta treenaamaan tokojuttuja, meillä nyt kun kuitenkin on jonkinlainen pohja niille hommille sekä omien treenien että viimekesäisen koirakoulun ansiosta. Olen jopa miettinyt ilmoittautumista alkeistokokurssille, vaikka me nyt taidettiin Arkitottelevaisuudessa jo käydä nekin jutut (ja en sitten tiedä, että olisko siinä loppujen lopuks mitään järkeä).
Meidän viikonloppu oli tosi kiva ja rentouttava siitäkin huolimatta, että ei ole ollut mitään erityistä ohjelmaa. Yleensä tulee vähän sellanen fiilis, että johonkin olis kiva mennä, nähdä ihmisiä ja niin edelleen, mutta nyt en edes kaivannut sellaista.
Sen sijaan Väinön kanssa tuli puuhasteltua normijuttujen lisäksi paljon ekstraa verrattuna aikaisempaan, mistä olen ollut tosi innoissani ja tyytyväinen. Ollaan tehty lenkkiä kävellen ja juosten, leikitty ja temppuiltu paljon. Tottakai myös ollaan chillattu sohvalla ja nukuttu päikkäreitä. Kameraakin tuli kannettua mukana piiiitkästä aikaa lenkillä, mikä tuntui tosi mukavalta vaihtelulta ja tästä lähtien sitä vois alkaa raahaamaan mukanaan joka paikkaan, ainakin aina kun Väinökin on messissä. Että sais aina välillä jotain materiaalia tännekin.
Opeteltiin sulkemaan kaapin ovi käskyllä "kiinni" ja yritin myös saada piskiä hoksaamaan, että haluan sen asettelevan takajalkansa esimerkiksi kirjan tai tyynyn päälle. Toistaiseksi ei onnistuttu.
Kuulin myös vähän juttua, että ens viikonloppuna olis mahdollista päästä tutustumaan Maijan tullikoiraprjekti ja Oivan uuteen kaveriin Heilaan! Mä en tiedä, onko tuollaisen about luovutusikäisen pennun palloaminen mulle tällä hetkellä ihan sopivaa hommaa, varsinkin kun on aika kovasta pentukuumeesta tullut tässä viime aikoina kärsittyä. :D Jotain kuvan tai videon pätkää saatan siitä laittaa tännekin, ainakin jos Väinö pääsee pikkutyttöä moikkailemaan.
Nyt on taas tullut aika hyvin selostettua, mitä meille kuuluu tällä hetkellä ja seuraavan kerran palaillaan viimeistään 12.4. Väinön 2-vuotissynttäreiden merkeissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti