Sivut

lauantai 9. tammikuuta 2016

Pipitassu

Nytpä kävi niin, että Väinö onnistui tassunsa loukkaamaan joulun pyhinä. Sunnuntaina 27. päivä aamulenkillä katselin sen menoa, näytti että se ontuisi aavistuksen vasenta etujalkaansa. Sisällä tassuja kuivatessa puristelin vasurin etutassun läpi, ja itkuhan siinä Väinöltä pääsi.

Väinö ontui vasenta etustaan koko päivän, makoili enemmän kuin yleensä ja ei oikein pitänyt kipeää tassua maassa istuessaan tai seisoessaan. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, että soitetaanko lääkärille vai ei.

Soitin seuraavana päivänä, maanantaina, kun meidän vakkarieläinlääkäri palaili lomalta vastaanotolle. Hänelle aika oltaisiin saatu vasta seuraavalle viikolle, joten päätin sitten soittaa toiseen tuttuun paikkaan. Sinne saatiin aika keskiviikolle, oikein ortopedille oli aika vapaana. Maanantaina Väinö ontui reippaasti, enemmän kuin edellisenä päivänä, ja ulkona jopa kerran pysähtyi katsomaan mua kuin kysyen, onko ihan pakko, jos ei halua?

Vielä yhden päivän Väinö joutui nilkuttamaan ennen lääkäriinmenoa. Silloin kävely näytti jo vähän vähemmän tekevän kipeää, mutta tassuun se ei antanut edelleenkään koskea. Keskiviikkona ontuminen oli jo melkein huomaamatonta, samanlailla kuin ensimmäistä kertaa huomatessani ontumisen.

Lääkärissä odoteltiin hetken aikaa, jonka aikana Väinö ehti itkeskellä kivan shelttikamun perään, jota ei päässyt moikkaamaan. Kun ortopedi otti meidät vastaan, hän ensin käski juoksuttaa Väinöä edestakaisin sekä sisällä että ulkona. Sitten mentiin tutkimushuoneeseen, jossa Väinön jalat taivuteltiin ja tassut tunnusteltiin läpi. Se vasemman etutassun sisimmäinen varvas oli selkeästi turvoksissa, ja Väinö passitettiin röntgenkuviin. Se sai rauhoituspiikin ja sitten me pikkusiskon ja äidin kanssa odoteltiin käytävässä, kun Väinön jalkaa kuvattiin ja ronkittiin (sitten kun murtumia ei kuitenkaan löytynyt).

20151230_111922

Diagnoosiksi lopulta saatiin jonkin tuntemattoman, terävän esineen pistämä reikä anturassa, ja sen kautta tullut infektio varpaassa. Mitään vierasesineitä ei kuitenkaan löytynyt. Hoidoksi saatiin tassuside, jota täytyi pitää kolme päivää ja vaihtaa uusi joka päivä, sekä antibiootteja ja tulehduskipulääkettä syötäväksi.

Tassusiteiden vaihtaminen oli aikamoista taistelua, kun varpaaseen sattui ja se oli silti paketoitava erityishuolellisesti, mutta onneksi edes lääkkeet menivät alas vaivattomasti (tuo pösilö tarjosi tassua ja kurrea pyytämättä niitä saadakseen.. :D). Tassu parantui tosi hyvin, ontuminen jäi jo kolmen päivän jälkeen ja turvotusta ei ole enää esiintynyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti